Historiaa

Nils Gustaf (Niilo Kustaa) Malmberg syntyi 1807 Ylistarossa pitäjänapulaisen Herman Malmbergin ja Liisa Greta o.s. Aejmelaeuksen esikoisena. Hän kävi koulua Raahessa, Oulussa ja Vaasassa. Maassamme elettiin Suomen sodan jäkeistä syvällisen muuttumisen aikaa. Niilo Kustaan teologian opiskelut alkoivat Turussa, jatkuivat Helsingissä ja välivuoden hän vietti Pietarissa Pyhän Katariinan seurakunnassa. Hänen tehtäviinsä kuului jumalanpalvelusten lisäksi ainakin kaksi viikkosaarnaa. Tuona 10 kk kestävänä kautena Malmberg sai käänteentekeviä vaikutteita. Hän löysi herättävän sanoman ja hänestä tuli sytyttävä julistaja. Papiksi hänet vihittiin 1830 ja määrättiin Kalajoen kirkkoherran apulaiseksi, Jonas Laguksen työtoveriksi. Niilo Kustaa vihittiin Amanda Sofia Bergrothin kanssa Ruoveden pappilassa. He saivat 7 lasta, joista yksi kuoli jo vauvana.

Malmbergin julistus herätti kohua Kalajoella. Viranomaisten vastustus, jota Malmberg oli kokenut jo Pietarissa, johti oikeudenkäynteihin heränneitä vastaan. Kalajoen käräjät alkoivat 1838.

Tuomioista ja vastustuksesta huolimatta herännäisyys voimistui ja laajeni noina aikoina. Niilo Kustaan herätystyö jatkui Lapualla ja Etelä-Pohjanmaalla. Hänestä tuli hajaannuksen ajan kansan kokoaja. Amandan kuoltua, hän solmi uuden liiton Helena Huhtalan kanssa, jonka kanssa hän sai vielä pojan, Wilhelmi Malmivaaran.

Niilo Kustaa kuoli 21.9.1858. Hautajaissaatto, jonka osanottajain määrä nousi viiteentuhanteen, oli kolmen kilometrin mittainen. Ystävät kantoivat rakastamansa opettajan arkun kodista lähtien. Hauta oli avattu siten, että kantajat saattoivat viedä arkun haudan pohjaan asti. "Saatetaan niin kauas kuin voidaan", he sanoivat.

Niilo Kustaa Malmberg oli herännäisyyden keskeisimpiä henkilöitä. Hänen merkityksensä johtui suurelta osin siitä, että hän oli ennen muuta sytyttävä julistaja ja sielunhoitaja.

Nils Gustaf Malmberg

Väinö Malmivaara, Wilhelmi Malmivaara

Karin Rajander

Helena Huhtala

Piispa Väinö Malmivaara noin v. 1953

Väinö ja Ellen Malmivaara noin v. 1956

Väinö Malmivaaran perhe noin v. 1928

Hengellinen kuukausilehti

NGM-muistotaulu Lapuan Marielundissa (paljastettu 12.6.1994)

Mitali Niilo Pesonen

Suvun tunnukset

Suvun vaakunan on suunnitellut Yrjö Sormunen.

Vaakuna on saanut innoituksensa vuonna 1937 ilmestyneestä
Palava kynttilä -teoksesta (Olavi Kares), joka käsittelee
Niilo Kustaa Malmbergin elämää.